keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Uusi sivu elämässä


Olen varmaan maailman huonoin blogin kirjoittaja, koska nytkin on kulunut muutamia kuukausia etten ole saanut aikaiseksi käytyä täällä päivittämässä kuulumisia. Ehkä se voisi olla yksi uuden vuoden lupauksistani, että kirjoitan blogiani säännöllisesti. Oma yksityiselämäni on ollut yhtä isoa sotkua jo jonkin aikaa ja se on vienyt valtavasti omia voimavaroja. Koko vuosi 2017 on mennyt vähän niinkuin aalloilla matkustaen, vailla päämäärää ja vailla voimia jatkaa itse eteenpäin. Oma terveyteni ja sairauteni ovat jääneet kokonaan taka-alalle. Elämäni tärkein asia on jäänyt taka-alalle! Jos jotain olen oppinut tästä vuodesta, niin sen että oma itsensä ja terveys pitää laittaa etusijalle. Mikään muu ei ole niin tärkeää kuin oma hyvinvointi. 

En ole päivittänyt blogiani koko vuotena kuin todella harvoin. Uskon sen olevan suoraa heijastusta siitä etten ole välittänyt omasta hyvinvoinnistani ollenkaan. En ole oikeastaan tiennyt mikä minun todellinen terveydellinen tilanteeni on, joten miten olisin voinut aiheesta kirjoittaa. Koko sairauteni on jäänyt ihan taka-alalle, kun olen ajatellut että elämässäni on ollut jotain paljon tärkeämpää. Olen täysin hukannut ja kadottanut itseni. Jossain vaiheessa sitä herää todellisuuteen ja tajuaa tilanteen ja mitä tuhoa omalla epäterveellä käytöksellään on saanut aikaan. Olen saavuttanut pohjan, jossa olen fyysisesti ja psyykkisesti niin loppu etten jaksa enää. Se on ollut iso herätys itselleni, jossa tajuaa ettei kaikki mene oikein. Elämässäni tekemät valinnat kuluneen vuoden aikana eivät ole ainakaan vieneet minua parempaan suuntaan. Päinvastoin vointini on huomattavasti pahempi kuin mitä se on ollut. Nyt on tehtävä täysi käännös ja konkreettisia muutoksia elämään.

Olen koko syksyn rampannut lääkäreillä terveyskeskuksessa ja eri poliklinikoilla, muutama päivystys käyntikin on mahtunut syksyyn. Sain kesän ja tämän syksyn aikana diagnoosit endometrioosista ja astmasta. Lisäksi minulla on ollut paljon muita ongelmia ''alakertani'' kanssa, jota ollaan tutkittu. Ilmeisesti kiputilaa kutsutaan nimellä vulvodynia. Syksy onkin mennyt opetellessa löytämään hoitotasapaino näiden asioiden kanssa. Olen sairastunut myös masennukseen ja menettänyt yöunet, johtuen yksityiselämäni ahdingosta, stressistä ja sairauteni laiminlyönnistä. Olen elänyt kroonisessa stressissä hyvin pitkään. Aloitin elokuussa joka viikkoisen keskusteluterapian, joka on onkin auttanut henkisen hyvinvoinnin jaksamisessa. Nyt kuitenkin henkinen hyvinvointini on pahentunut sen verran että keskuteluterapia ei enää auta yksistään. Elämässäni on tapahtunut todella paljon kuormittavia asioita ihan lapsesta asti, sairauteni lisäksi, ja niitä on tullut jatkuvalla syötöllä perä perään. En ole missään vaiheessa päässyt tai kerennyt kunnolla niitä käsittelemään. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneet asiat ovat olleet kirsikka kakun päälle. Minulle ehdotettiinkin psykoterapiaa, johon olen halukas menemään. Nyt odottelen vain aikaa psykiatrille joka tekee arvion psykoterapian tarpeesta, jonka jälkeen toivon mukaan pääsen aloittamaan terapian ja päänupin kuntoon laittamisen. Borrelioosin osalta, no oireita on tullut ja mennyt. On ollut hyviä ja huonoja päiviä. En ole juuri kiinnittänyt huomiota koko borrelioosin olemassaoloon. Se on vain kulkenut tuossa vierellä aiheuttaen välillä todella hankaliakin kipuja ja oloja. Niinkuin sanoin, olen totaalisesti unohtanut itseni. 

Olen tällä hetkellä sairaslomalla. Työkkärin omavirkailijani haluaa että saisin jossain vaiheessa Kelalta ammatillista kuntoutusta, jotta minut voitaisiin uudelleen kouluttaa. Olen siis sairaslomalla borrelioosin aiheuttamien oireden ja työkyvyttömyyden takia. Tottakai julkisella puolella asiaa ei myönnetä ja yritetään etsiä jotain ''konkreettista'' näyttöä oireilleni ja pätevää diagnoosia Kelalle. Mikä on milestäni hyvä asia. Toivottavasti jotain löytyisi, sillä borrelioosihan on todella kyseenalainen julkisella puolella, eikä Kela sitä hyväksy. Tähän asti kaikki on sujunut julkisen terveydenhuollon kanssa todella hyvin, joten toivon jatkossakin että myötätuuli kantaa. Oma terveyskeskus lääkärini on ottanu minut todella hyvin vastaan. Hän uskoo oireisiini, eikä ole heti tyrmäämässä ja väittämässä niitä psyykkisiksi. Hän painottaakin aina että ihminen on kokonaisuus ja että minulla on niin paljon kaikenlaisia oireita, jotka tulee ottaa huomioon. Hänen ansiostaan minulta löydettiin astma ja endometrioosikin. Mitä tulee yksityiseen puoleen, minulla ei ole ollut syksyn 2016 jälkeen hoitokontaktia yksityiselle lääkärille. Kävin kerran kevään aikana toisella, joka on perehtynyt myös borrelioosiin. Olisin varmaan käynyt hänellä useammankin kerran tämän vuoden aikana jos taloudellinen tilanteeni olisi antanut myöten.Tarkkailen nyt vointiani ja sitä mihin suuntaan se menee. Hoidan itseäni ja borrelioosia tällä hetkellä ainoastaan ruokavaliolla, josta voisin kirjoittaakin ihan oman jutun.

Olen kääntämässä uuden sivun elämässäni. Tuntuu kuin olisin tekemässä vihdoinkin jonkun läpimurron elämässä. Vuoden takainen hukassa oleva minäni on vihdoin löytämässä oikean tien jatkaa eteenpäin. Valoa on tunnelin päässä. Tuntuu että olen ollut jumissa koko vuoden ajan. En olisi luultavasti tajunnut näitä asioita ilman näitä tapahtumia mitä olen kokenut. Kaikki tilanteet ja asiat opettavat, olivat ne sitten negatiivisia tai positiivisia. Olen taas kokeneempi ja viisaampi ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kaksi sykliä on loppumassa, vuosi 2017 ja nykyisen tilanteeni päätös. Vuosi 2018 tulee olemaan itsensä parantamisen ja oman itsensä löytämisen vuosi. Joudun aloittamaan taas lähtöruudusta, mutta pääasia on se että prioriteetti numero yksi olen minä itse. Oma terveyteni menee nyt kaiken muun edelle. Olen tosiaan laiminlyönyt itseni lääkitsemisen, ruokavalion, liiikunnan, stressittömyyden ja ihan kaiken mikä vain liittyy sairauteeni ja hyvinvointiin. Olen aloittanut jo ottamaan pieniä askelia takaisin hyvävointisempaan minään muuttamalla ruokavalioni takaisin entiseen oikeaan, aloittanut liikkunnan ja ennen kaikkea laittamalla itseni ja omat tarpeeni ensimmäisiksi. Vuosi 2018 tuo myös muitakin muutoksia elämääni, aloitan vuoden 2018 asumalla yksin. Eli tosiaan ei ole muita kuin vain minä. Tällä tavoin voin keskittyä vain itseeni. Tarvitsen yksinäisyyttä jotta saan itseni takaisin kuntoon. Uskon että tämä on paras päätös minun tilanteessa. Olen kaikkea muuta kuin terve. Sairaana ei jaksa ylläpitää mitään ihmissuhteita ja eikä minulla ole sairaana mitään annettavaa. Kaikki ihmissuhteet vain vievät energiaa ja voimia. Jotta voisin olla tasapainoinen ystävä tai kumppani, on minun laitettava itseni kuntoon. En ole myöskään missään vaiheessa asunut koskaan yksin, joten sekin vaihe elämässä on koettava. En todellakaan tiedä kuka tai millainen ihminen olen, enkä tule sitä varmasti tietämään ellen käy yksinasumisen vaihetta elämässäni läpi ja opi itsestäni hyvin tärkeitä asioita. Joten vuosi 2018 on myös itseni tutkimisen ja löytämisen vuosi. Uskon että tämä on yksi todella tärkeä asia oman kehityksen kannalta. Kun asuu yksin voi asettaa täysin omat rajat, eikä ole toista ihmistä siinä jonka tarpeista pitäisi huolehtia tai ottaa ne huomioon. Olet vain sinä ja sinun tarpeesi.

Annan kaikille blogini lukijoille neuvon ja se on että oman itsensä ja omien tarpeiden laittaminen tulisi olla tärkein asia. Oma hyvnvointi on aina ykkös prioriteeti, sairasti sitten jotain sairautta tai ei. Tiedän että moni varmasti ajattelee että tämähän on itsestään selvää, mutta elämässä tulee aina tilanteita, joissa unohtaa helposti tämän seikan. Ottakaa omat aivonne käyttöön, elkää tehkö niinkuin muut tekevät esimerkiksi ryhmä- tai sosiaalisenpaineen takia tai kun kaverinne tai poika- tai tyttöystävänne haluavat. Miettikää mitä te haluatte ja mitä teidän kehonne ja mielenne tarvitsee juuri sillä hetkellä. Kukaan muu kuin sinä ei joudu elämään kehossasi joka ikinen päivä. Olet oman kehosi ja oman elämäsi herra. Kunnioittakaa, vaalikaa ja hellikää kehoanne, mieltänne ja itseänne. Kukaan muu ei pelasta tai tule rakastamaan sinua niinkuin sinä itse. Kuinka voisit edes rakastaa muita jos et rakasta ensin itseäsi?


Ihanaa joulua kaikille! Toivottavasti jokaisen joulu ja uusi vuosi tulee olemaan todella mahtavia. Vaikka joulu on perhe juhla, muistakaa ottaa omaa aikaa ja ottakaa siitä kaikki irti.

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Syksy saapuu

Sain nauttia kolme kuukautta ihanasta kesästä. Nyt se alkaa olla takanapäin ja muistelen sitä ilolla. Taloudellisista ongelmista huolimatta, melkein nautin koko ajasta. Olin koko kolmen kuukauden ajan täysin oireeton! Se oli ihan mahtavaa. En osaa sanoa miksi juuri nyt kaikki oireet palasivat. Selvästi olen stressannut tai polttanut itseni loppuun. Olen myös huomannut että joka vuosi syksyä kohden oireeni ovat vain pahentuneet. Minulle kesä aika on helpointa ja syksyllä alkavat ongelmat.

Jouduin vierailemaan kesän aikana kerran päivystyksessä, jonne ambulanssi minut vei. Sain pahan hengenahdistus kohtauksen. Se alkoi yhtäkkiä ja eteni nopeasti. Minua alkoi ottaa hengestä, keuhkoihin sattui. Tämän jälkeen aloin mennä tukkoon, ja tuntui, etten saanut kunnolla happea. Lopulta hengitys alkoi vinkua ja pystyin tuottamaan enää muutaman sanan kerrallaan. Puhuminen oli hankalaa. Olin ottanut Histecia, mutta se ei auttanut. Ajattelin että sain pahan allergiareaktion, pystyin vielä itse soittamaan apua, joten soitin ambulanssin paikalle. Ambulanssi saapui ja kävi ilmi ettei kyse ollut allergisesta kohtauksesta, sain kortisoni piikin lihakseen, joka alkoi vaikuttaa helpottavasti oireisiin, matkalla päivystykseen. Minulla epäiltiin aluksi keuhkoputken tulehdusta, mutta tulehdusarvot eivät olleet koholla. Päivystyksen lääkäri kehotti minua kääntymään oman terveyskeskuksen puoleen ja selvittämään olisiko minulla alkavaa astmaa. Ensi viikon torstaina saankin tietää todetaanko minulla astma, pef-mittauksen ja spirometria kokeen ja muiden oireiden perusteella. Sain kesän aikana myös endometrioosi diagnoosin, jonka vuoksi olen oireillut jo pidemmän ajan. Toivottavasti oireet alkavat sen puolesta helpottaa hormonaalisen hoidon aikana.

Nyt kun syksy alkaa saapua ja oireeni ovat palanne, on vatsani ollut myös huonomassa kunnossa. Pahat vatsaoireeni saivat minut ajattelemaan koko tilannetta uudelleen ja tajusin, ettei minun vatsani ole voinut hyvin ainakaan kahteen vuoteen. Vaikka olen noudattanut tiukkaa ruokavaliota kahden vuoden ajan, ei se ole vienyt vatsani vointia yhtään paremmaksi. Mitään en pysty lisäämään takaisin ruokavaliooni, saan heti oireita. Normaalisti vatsa menee kipeäksi, turpoaa tai ripuloin. Viime aikoina on tullut myös kovaa päänsärkyä ja kouristuskohtauksia. En muista että tämän kahden vuoden aikana vatsani olisi toiminut normaalisti, joko ripuloin tai on ummetusta. Tai on ummetusta, mutta uloste on löysää. Välillä tulee verta ja suolilimaa. Ajattelin selvittää mikä vatsassani on vikana. Toivottavasti pääsisin tähystykseen, sillä itse epäilen alkavaa suolisto sairautta. Vuonna 2011 minut on viimeksi tähystetty Keliakia epäillyn takia, jo silloin suolistostani löytyi aftoja ja epäilivät alkavaa paksusuolen tulehdusta.

Syksy on vauhdittanut myös tuki asioitani. Olen koko tämän sairastelun aikana ollut työttömänä ja nostanut työmarkkinatukea. Minulla on tällä hetkellä ihana työ ja elinkeinotoimiston työntekijä, joka uskoo borrelioosiin. Hänellä on myös todella ihania ajatuksia siitä että hän haluaa minut sairauspäivärahalle ja sen kautta hakea ammatillista kuntoutusta Kelalta, koska hänen mielestään olen siihen oikeutettu. Näinhän asian pitäisi olla, mutta minulla kun ei ole yhtäkään pätevää diagnoosia jolla Kela hyväksyisi sairauspäiväraha anomuksen, eikä ketään lääkäriä joka olisi perehtynyt asioihini tarpeeksi hyvin laatiakseen b-lausuntoa. Saa nähdä mitä tässä tulee käymään ja mitä b-lausuntoon sitten todella keksitään. Mielenterveydellistä diagnoosia en halua, sillä en ole sairas siltä osin, eivätkä mielenterveydelliset ongelmat estä minua tekemistä työtä tai opiskella. Fyysiset oireet ovat ainoastaan syy työkyvyttömyyteeni. Toivon että kaikki menee hyvin, mutta jos ei mene, saatan joutua sitten ns. ’’sossupummiksi’’. Työmarkkinatukeen minulla ei ole enää tämän jälkeen mahdollisuutta. Asioille on kuitenkin tapana järjestyä.

Olen menossa 2.9.2017 ihanan Anette Carlströmin workshop tilaisuuteen. Odotan sitä todella innolla! Toukokuun ilmiö ja lahja kurssista oli minulle niin paljon apua, joten uskon että tämänkin auttaa paljon! Ainakin se auttaa minua lähemmäksi valaistumista ja olemaan taas enemmän läsnä ’’flow:ssa’’ ja olemaan enemmän yhteydessä ykseyteen. Olen käynyt aikaisemminkin Anetten workshop tilaisuudessa ja olen tykännyt ihan älyttömästi! Mainostan jälleen, että Anette Carlström suorittaa joka tiistai Oneness meditaatio ja deeksha tapahtumia livestream.com:ssa klo 21:00 Suomen aikaan.

Ehkä syksy tuo tullessaan lisää ihmeitä. Meditointiin aion jatkossakin panostaa. Olen meditoinut toukokuusta lähtien joka päivä, nyt viime viikkojen aikana, kun olen ollut huonomassa kunnossa, meditointi on jäänyt. Kaikesta huolimatta, oli olo mikä tahansa tai kuinka kiireistä tahansa, aina pitäisi olla aikaa hetken hiljentymiselle. Näin on taas enemmän läsnä arjessa ja vastaanottavaisempi pienille ihmeille. Itse ainakin pyhitän koko tämän sairastelu ajan henkiselle kehtiykselle. Mikäs sen parempi anteeksiantamisen oppiläksy onkaan kuin oma sairaus.

Ihanaa syksyn aloitusta kaikille! <3


maanantai 3. heinäkuuta 2017

Ilmiö ja Lahja kurssi

Kävin äitienpäivä viikonloppuna kaksi päivää kestävällä Ilmiö ja Lahja kurssilla. Kurssin lopussa sanottiin että ilmiöitä pitää jakaa, joten mikä sen parempaa kuin jakaa se teidän kanssanne. Lisäksi olen innoissani kertoa tästä muille, mitä minulle tapahtui! Elämäni muuttui sinä viikonloppuna. Ihmeitä kyllä tapahtuu ja rukouksiimme vastataan.

Mitä Oneness on. ''Oneness eli Ykseys on korkeamman tietoisuuden ilmiö. Ilmiö on ollut auttamassa ihmiskuntaa useasti aiemminkin.
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTNftm
UtfEMUxZx5OcJt3v-LakYxylodYy4ouwe_A-at0MHpzJ4tw
Nykyisessä muodossaan Oneness on syntynyt Intiassa vuonna 1989. Onenessin ovat perustaneet Sri Amma ja Sri Bhagavan (Sri AmmaBhagavan). Heidän visionsa on vapauttaa ihmiskunta erillisyyden harhasta ja auttaa ihmiskunta takaisin ykseyteen, joka on synnyinoikeutemme ja luonnollinen olotilamme. Ykseyden tila on Sri AmmaBhagavanin mukaan ihmelääke kaikkiin maailman ongelmiin.Oneness on toiselta nimeltään Kultaisen Pallon ilmiö ja tämä ilmiö on levinnyt lähes kaikkialle maailmaan.Oneness-ilmiö on mihinkään uskontokuntaan tai tiettyyn ajatustapaan tai suuntaukseen sitoutumaton. Oneness on itse löytämisen ja kokemisen tie. Oneness on täällä auttamassa meitä löytämään aidon onnellisuuden niin että henkisyydestä tulee mielekästä arjessa.Oneness Yliopisto on oppimiskeskus, joka on omistautunut ihmisten henkiselle heräämiselle. Oneness Yliopiston tehtävä on johtaa ihmiskunta Kultaiseen Aikakauteen. Tämä tapahtuu, kun ihmiset yksilöinä siirtyvät ykseyden tilaan.''(http://www.onenesssuomi.fi/)

Ensimmäinen kurssi päivä oli kahdentoista tunnin mittainen. Kävimme koko aamupäivän hyvin intensiivisesti läpi käsitteitä ja oppeja, ihanan intialaisen Oneness Universityn oppaamme kanssa, joka puhui meille videolähetyksen kautta. Iltapäivästä ja illasta alkoi harjoitukset, jonka aikana minulle alkoi jo tapahtua kaikenlaista. Harjoitusten aikana kävimme läpi pelkojamme, rakastimme itseämme ja otimme vastaan Golden Orbin, kultaisen pallon ilmiön, sydänkeskuksiimme. Päivä oli minulle todella rankka fyysisesti että henkisesti, jouduin illasta makailemaan monta kertaa patjalla lattialla, joka oli minulle tuotu tällaisia tilanteita varten. Kuitenkin harjoitusten aikana kehossani tapahtui paranemisprosessia. Pelkojen käyminen läpi oli todella vapauttavaa. Sen jälkeen meidän piti rakastaa itseämme niin syvällisesti kuin mahdollista. Silloin tunsin kuinka vasen puoli, päästä varpaisiin, alkoi kihelmöimään. Vasen puoli on minun halvaantunut puoleni. Tämän jälkeen otimme Golden Orbin vastaan. Sen tapahtuessa minut valtasi lämpö ja tyyneyden tunne. Tunsin suurta kiitollisuutta ilmiötä kohtaan. Ensimmäisen kurssipäivän päätyttyä, huomasin heti että vasen suupieleni toimiikin ihan normaalisti! Tuntoni oli palautunut täysin normaaliksi ja voimat vasempiin raajoihini palanneet! Olin todella hämmästynyt!

http://onenessmission.com/wp-content/uploads/p4/images/masthead_frame_1377235514.jpg
 Toinen päivä oli kahdeksan tunnin mittainen. Tänä päivänä meitä opetti ja ohjasi toinen Oneness Universityn ohjaajista. Tänä päivänä me opimme rukouksista ja siitä kuinka se pitää suorittaa onnistuneesti. Teimme paljon harjoituksia opetusten välissä. Meidän piti mm. antaa anteeksi kun olemme loukanneet joitakin muita ihmisiä ja myös antaa anteeksi heille jotka meitä ovat loukanneet. Saimme päivän aikana kirjoittaa ylös yhden rukouksen, jonka halusimme toteutuvan. Kävimme kohta kohdalta läpi rukouksen eri vaiheet ja harjoittelimme kohdat erikseen. Tämän jälkeen suoritimme rukouksemme. Ainakin tässä vaiheessa viimeistään tapahtui myös muille kurssin osallistujille ihmeitä. Oli todella hienoa olla osallisena todistamassa näitä ihmeitä! Kurssin päätytyttä saimme todistukset kurssille osallistumisesta sekä kotiin harjoituksia, joita tulisi joka päivä tehdä.

 
https://secure.meetupstatic.com/photos/event/3/1/b/6/600_446292726.jpeg
En missään vaiheessa rukoillut itselleni parantumista, se vain tapahtui. Minulta katosi ensimmäisen päivän jälkeen kaikki oireeni, kivut, säryt, halvaustilojen aiheuttamat vauriot, ihan kaikki. Se oli todella uskomatonta. Mielenkiinnolla seurasin kuinka pitkään oireeton olotila kesti. Kestihän sitä ainakin 3-4 viikkoa kurssin päättymisen jälkeen. Oireita alkoi tulla kun aloitin bioresonanssi mittauksesta saadut häätökuurit. Mutta edelleenkään ei ole tullut kuin pieniä särkyjä yhteen kohtaan kehoa, väsymystä, päänsärkyä tai pahoinvointia. Suurin osa oireistani on pysynyt poissa. Halvausaikaiset vauriot ovat pysyneet kokonaan poissa. Joka päivä kun olen tehnyt harjoituksia, myös nämä tilapäiset oireet ovat lähteneet pois tai helpottaneet suunnattomasti. Päällimmäisenä on jäänyt myös se suunnaton keveys ja rauha, mitä kurssilla sain. Tuntui kuin iso lasti sydämestäni ja harteiltani olisi kipattu pois. Keveys, usko ja luottamus elämään ja siihen että kaikki järjestyy. Olen ollut todella paljon positiivisempi. Olin todella iloinen ja positiivinen ensimmäisen kuukauden aikana. Sen jälkeen on tullut enemmän ja vähemmän stressiä ja murheita elämästä, mutta minun on valtavan paljon helpompi selviytyä niistä ja uskoa positiivisuuteen ja siihen että kaikki järjestyy.
 
Meditointi on ollut minulle aina lähellä sydäntäni. Olen säännöllisesti meditoinut jo 5-6 vuotta. Se on auttanut jo aikaisemmin minua rauhoittumaan arjen keskellä. Nyt sain siitä vielä enemmän irti. Kaikille kiinnostuneille, kehoitan osallistumaan joka tiistai iltaisin, klo 21:00, suomen aikaa, Anette Carlströmin Oneness meditaatio lähetyksiin, live streamin kautta. Hän selittää joka kerta mistä asiassa on kyse, joten mukaan pääsee hyvin helposti. 

https://petersenvoicestudio.files.wordpress.com/2016/05/swan-feather-16307_960_720.jpg
Rukouksilla on todella suuri voima! Muistakaa kiittää niistä! Ihmeitä tapahtuu. Rukouksia ja voimia kaikille! <3

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Bioresonanssi

Aluksi ihan lyhyesti niille, jotka eivät tiedä mikä on bioresonanssi. Biorenanssi on laite joka analysoi, tasapainottaa ja eliminoi ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyteen. Esimerkiksi bakteereita, loisia ja muita taudinaiheuttajia. Mm. kehon eri osat, mineraalit, bakteerit ja virukset omaavat oman taajuuden, joita tällä bioresonanssi laitteella sitten etsitään.


Osa ihmisistä eivät usko tähän, mutta toisia tämä on auttanut. Se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toisella. Kaikkea kannattaa kokeilla ja etsiä omat keinot hoitaa itseään. Itse koin että bioresonanssi analysoinnista oli minulle paljon apua. Sain analysoinnin lopuksi pienimuotoisin bioresonanssi hoidon ja ohjeet joilla hoidan ongelmia kehostani. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!Kävin huhtikuussa mittauksessa. Bioresonanssi terapeutilla oli näkemys että jokaista taudinaiheuttajaa, bakteereita ja viruksia, kantavat loiset. Jotta kehon ongelmista ja sairauksista paranee, on ensiksi hävitettävä loiset elimistöstäsi. Näin ollen kehosta ei löydy enää mitään, missä nämä taudinaiheuttajat pääsevät pesimään. Minusta tämä näkemys on erittäin järkeenkäyvä.


Itseltäni löytyi jos minkälaista ongelmaa. Vikakohtia oli loppupeleissä 46. Kehostani löytyi homemyrkkyjä mittava lista, homeitiöitä, kolme eri loista ja niiden eri vaiheita, borrelioosi tottakai, ehrlichia, keuhkoklamydia ja malaria. Malarian kuullessani sanoin itsekin: ’’Ei minulla voi olla malariaa, en ole käynyt kuin Ruotsin ja Norjan lapissa. Asun Suomessa.’’ Opinpa itsekin uutta, sillä kuulemma Suomenkin hyttyset kantavat malariaa. Suomen malaria muoto ei tosin ole yhtä vaarallinen kuin tropiikin hengenvaarallinen malaria. Suomen hyttysistä tarttuva malaria sekoitetaan usein tavalliseen flunssaan tai kuumeeseen, ainoastaan oireet vain jatkuvat toistuvasti. Joten nyt itsekin tiedän että malarialta ei voi välttyä missään maailmassa.

Olen hoitanut itseäni nyt noin neljä viikkoa ohjeilla joita sain bioresonanssi terapeutilta. Rahatilanteeni takia pääsin aloittamaan häädöt todella myöhään, sillä jouduin ostamaan pikkuhiljaa tarvittavat ainekset. Pahoinvoinita ja närästystä esiintyi ensimmäisten viikkojen aikana. Hän varoitteli pahoivoinnin todennäköisyydestä, erityisesti yhden aineen kohdalla, jota minun tulisi ottaa kaksi kertaa päivässä. Syön sitä vain kerran päivässä, enempää en pysty. Ensimmäiden kahden päivän aikana meinasin oksentaa, muuten on närästänyt ja oksennut meinannut nousta ylös jossain vaiheessa päivää. En tahdo pystyä syömään pahoinvoinnin takia, joten sen takia aloitin ottamaan aineet iltaisin ennen nukkumaanmenoa, jotta välttyisin pahoinvoinnilta valveilla ollessani. Ikäväkseni en ole saanut nyt nukuttua kunnolla öisin ja heräilen usein, joten pahoinvointi ja närästys kiusaa minua öisinkin. Nyt olen pitänyt taukoa aineista, sillä kehoni tarvitsee ruokaa ja unta. Häätökuuri osottautui paljon hankalemmaksi kuin olisin kuvitellut. Toivottavasti saisin suorettua sen kunnialla loppuun jotta saisin häädettyä taudinaiheuttajat pois! Aika heikolle on näyttänyt, mutta yritän parhaani.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Keväisiä kuulumisia

Selviytymistä, muutto ja paikkakunnan vaihto, uuden aloittaminen, mahdollisuuksia, pettyneitä odotuksia ja suunnan kääntyminen paremmaksi. Näitä asioita oma kevääni on sisältänyt. Edellisestä blogitekstistäni on jo jonkin aikaa, joten ajattelin että nyt on sopiva aika päivitellä kuulumisia. Paljon on ehtinyt taas tapahtua, mutta elämä on sellaista, se menee eteenpäin. Onneksi omalla kohdalla se on muuttunut positiivisemmaksi.


Kuten jo ensimmäisessä lauseessa mainitsin muutto ja paikkakunnan vaihto tuli itselläni eteen. Näin kolme kuukautta uudella paikkakunnalla asuneena, voin kertoa että olen rakastunut nykyiseen kaupunkiini! Muutto täysin uuteen kaupunkiin yli 600km päähän kannatti. Muutto ei aivan mennyt odotusten mukaisesti, mutta ainahan siinä tapahtuu kaikenlaista. Lisäksi, kuten normaalia, vointini huononi pitkäksi ajaksi muuton jälkeen. Minulta meni kaiken kaikkiaan peräti 2kk että sain kaikki melkein kaikki laatikot purettua ja tavarat järjestettyä. Muuton jälkeen vointini romahti melkein heti ja vietin melkein petipotilaana seuraavat kaksi kuukautta. Muuton jälkeen seuraava projektini oli saada valmiiksi eräpäivään mennessä ennakkotehtävät. Hain opiskelemaan kuvataiteilijaksi ammattikorkeakouluun, mutta valitettavasti en päässyt edes pääsykokeisiin ja siihen viittasin pettyneinä odotuksina. Ensi vuonna uudestaan! Nyt pitää keksiä jotain muuta.


Olen käynyt uuden yksityisen lääkärin luona huonontuneen vointini takia kerran. Sain valtavasti uutta tietoa, mutta valitettavasti käynti jäi vain siihen yhteen. En ole saanut lääkäriä enää toistamiseen kiinni. Tätä se on kun on liian vähän lääkäreitä hoitamassa meitä borrelioosi potilaita, ei voi kuin harmitella! Sitten kävin huhtikuun aikana bioresonanssi mittauksesta, josta selitän myöhemmin tarkemmin.

Toukokuun aikana tapahtui ihme parantuminen, ja sitä se todellakin on! Kävin toukokuussa Ilmiö ja Lahja kurssilla, se oli kahden päivän mittainen kokonaisuus. Sen päätteeksi olen ollut siitä lähtien kivuton ja lähes oireeton. Elän maanpäällistä fantasiaa! En voi kuvailla kuinka hyvälle tämä tuntuu! Tästäkin kirjoitan enemmän omana tekstinä. Toukokuun aikana tuntui kuin maailma olisi kääntynyt täysin ympäri ja elämä olisi ruvennut hymyilemään minulle taas. En voi muuta sanoa kuin että ihmeitä kyllä tapahtuu ja rukouksiisi vastataan!



Nyt olen startannut taas kunnon kuntokuurin! Katsotaan miten kehoni siihen reagoi. Saatte kyllä tietää siitä kunhan vain viikot menevät eteenpäin ja saan kirjoiteltua tänne kuulumisia. Muuten olen elänyt hiljaista eloa kevään ajan ja kerännyt voimia, mutta nyt on aika taas kertoa saavutuksiani ja sisäisiä oivalluksiani mitä olen kevään aikana saanut. Ihanaa alkukesää kaikille! Nautitaan kesästä! <3

maanantai 6. helmikuuta 2017

Uusi vuosi ja uusi mahdollisuus?

Jälleen uusi vuosi on vaihtunut ja uusi mahdollisuus odottaa. Ainakaan tämä vuosi ei ole alkanut yhtä hyvissä merkeissä kuin vuosi 2016. En olisi uskonut että olisin taas tässä pisteessä sairauteni kanssa. Ainakin opin kantapään kautta että hyvinvointi on hyvin hauras borrelioosista puhuttaessa ja tauti kyllä nostaa päätään ylimääräisestä ärsykkeestä. Itsellä tämä tarkoitti sitä että kesän 2016 sairastettua virus laukaisi borren taas aktiivisesti ja on siitä vain edennyt. Olen ollut nyt yli 4kk ilman minkäänlaista hoitokontaktia. Tuntuu kuin olisin yhtä hukassa kuin ennen tietoa borrelioosin sairastamisesta. Nyt vain tieto lisää tuskaa, sillä tiedän sairauden koko ajan etenevän jos sille ei tee mitään. Sille se on tuntunutkin. Osa oireistani on pahentunut. En ole löytänyt apua nykytilanteeseen mistään aikaisemmista hoitomenetelmistä. Noudatan tismalleen samaa ruokavaliota kuin ennen, syön edelleen Cowdenin protokollaa ja lisäravinteita. Liikun aina kun pystyn, nukun. Mikään ei auta. Ehkä tilanteeni tarvitsi taas annoksen antibiootteja, en tiedä. Löysin onneksi uuden lääkärin jolle sain varattua ajan. Toivottavasti hän osaisi vastata kysymyksiini.



Ihana jäinen meri <3
Myönnän että olen myös itse ollut aiheuttamassa tätä nykytilannetta, sillä viimeisen puolen vuoden aikana olen elänyt erittäin stressaavaa elämää. Elämääni on tullut niin paljon muutoksia ja tilanteita, jotka vaativat voimia jaksaa myös terveeltäkin ihmiseltä. Välillä en ymmärrä kuinka olen selviytynyt kaikesta. Vieläpä kaiken lisäksi olen pitänyt kaikki vaikeudet itseni sisällä, sillä olen kokenut että ei ole ollut ketään jolle olisin voinut asioitani purkaa. Ne vähäisetkin ihmiset kenelle olen yrittänyt raottaa edes vähän koko totuutta, tuntuvat etteivät he oikein ymmärrä. Varsinkin oman sairauteni osalta, he eivät ole ymmärtäneet ollenkaan. Olen ollut myös erittäin hiljainen blogini saralla, pahoittelen sitä kaikkia blogini lukijoita. Minulla ei vain ole ollut voimia edes kirjoittaa kuulumisia. Tällä hetkellä minulla ei ole juuri voimia mihinkään muuhun kuin nukkumiseen ja sekin tekee välillä tuskaa, sillä kivut valtaavat kehoni liian pitkään maattua. Yhdessä asennossa ei voi olla liian kauaa, koska kivut käyvät sietämättömiksi. Viikot menevät vain nukkuessa, syödessä ja välillä suihkussa käymisessä. Kaikki muut asiat vaativat nykyään niin paljon ylimääräistä energiaa, mitä minulla ei ole ollut vähään aikaan. 

Tällä hetkellä tuntuu että elämäni on vain kysymyksiä täynnä, enkä osaa valita suuntaa minne lähteä. Tosiasia on kuitenkin se, että on pakko tehdä jotain ratkaisuja, sillä elämä menee koko ajan eteenpäin, eikä voi jäädä vain paikoilleen. Kuten olen jo aikaisemmissa kirjoituksissani todennut, tuntuu kuin olisin kulkenut läpi pitkän pimeyden. Tuntuu etten ole pitkään aikaan saanut tarttumapintaa mistään tässä pimeydessä. Olen ollut täysin hukassa. Kuitenkaan pimeys ei voi jatkua ikuisesti. Niin olen hokenut itselleni. Olen alkanut epäilemään niin monia asioita elämässäni, yhtäkkiä minulla ei olekaan enää mitään mitä tavoitella. Ei ole päämäärää, ei suuntaa, silti pakko mennä eteenpäin. Sairautenikin on alkanut syömään suurempaa osaa itsestäni, enkä voi enää muuta kuin antautua sen mahdille. Liika on liika ja olen nyt loppupisteessä kaiken suhteen, en jaksa enää. Löydän yhä vähemmän asioita joista olen kiitollinen ja nautin, eikä minulla ole enää aikaa pysähtyä ajattelemaan maailmaa syvällisemmin. Tämä on todella surullista, sillä se ei pitäisi olla asia josta luopua ensimmäisenä. Olen kadottanut kokonaan yhteyden itseeni. Tuntuu etten osaa löytää sitä takaisin. Kaipaan vuoden takaista elämääni, jolloin olin hyvin itsetietoinen ja tasapainossa. Meditoin joka päivä jopa useita tunteja päivässä, vietin aikaa luonnossa hyvin paljon ja keskityin vain niihin asioihin joista pidän. Mitään muuta ei mahtunut elämääni ja voin silloin hyvin. Tuntuu että omille asioilleni ei ole ollut tilaa kuluneen puolen vuoden aikana. 



Arktiset näkymät
Olen muuttamassa uuteen kaupunkiin kuukauden päästä ja toivon sen tuovan paljon uusia positiivisia asioita elämääni. Tuntuu kuin koko oma elämäni olisi ollut tauolla viimeisen puolen vuoden aikana, vaikka koko ajan tässä on eletty. Olen voinut ihan älyttömän huonosti, enkä ole viihtynyt tässä nykyisessä kaupungissa, jossa olen asunut syyskuusta 2016 asti. Ehkä se ettei täällä ole ollut mitään tukiverkostoa minulle on yksi suuri tekijä. Sairaana ei oikein ole jaksanut panostaa uusiin ihmissuhteisiin, eikä ole ollut voimia edes etsiä sellaisia. Minua ei ymmärretä. Minun sairauttani ei ymmärretä. Tuntuu kuin olisin joku outo olio toiselta planeetalta. En jaa samoja arvoja tai ajatusmallia. Olen täysin erilaisessa tilanteessa kuin suurin osa ihmisistä. Ihmiset jotka ovat sanoneen ymmärtävän, loppupeleissä eivät ole ymmärtäneet laisinkaan mistä on kysymys. Toivottavasti tämä vuosi on todella uusi mahdollisuus. Ja kaikki se henkisyys minkä saavutin vuonna 2016, haluan löytää sen takaisin! <3 Ihanaa ja valoisaa uutta vuotta kaikille lukijoille! Toivon sydämestäni jokaiselle ihmiselle hyvää elämään. <3