Päälle kuukausi sitten aloin huomata että kehoni ei voi hyvin. Ensimmäisenä tuli kova väsymys. Ajattelin että se johtuu kahdesta lyhyeksi jääneestä yöunesta ja siihen nähden kovasta kuormituksesta töissä. Kahden päivän jälkeen tuli kova päänsärky, joka onneksi meni ohi mutta ei aivan kokonaan lähtenyt pois. Sitten nivelet alkoivat tulla todella kipeiksi. Enää ei vain yksi tabletti kipulääkettä auttanut, jouduin nostamaan annoksen kahteen tablettiin päivässä. Tässä vaiheessa alkoi herätyskellot soida, mutta en halunnut sanoa sitä ääneen. Borrelioosini on saattanut aktivoitua. Kuukausi sitten perjantaina minun oli pakko myöntää se itselleni, sillä kasvohermohalvauksen lisäksi, vasen käteni oli lopettanut toimimasta. Normaalisti tähän asti väsymyksen oireet tai pahentuneet nivelkivut ovat menneet ohi lepäämällä enemmän.
Mietin kauan päätöstä tehdä jotain aktivoituneelle borrelioosille. Mietin että jos en aloita hoitamaan sitä nyt, saattaisin päätyä yhtä huonoon kuntoon kuin 5-6 vuotta sitten ja oireeni etenisivät. Mutta toisaalta, lääkitseminen tarkoittaisi myös sitä että saattaisin saada koviakin herx oireita, joiden takia en välttämättä pystyisi tekemään töitä. Muutaman päivän mietinnän jälkeen ajattelin kokeilla kuinka kroppani reagoi yrttiprotokollaan jota käytin vuosia sitten samanaikaisesti yhdessä antibootti hoitojen kanssa. Ajattelin että minulla ei ole mitään hävittävää. Romahtaneen vointini myötä tuli myös lisää kysymyksiä. Pystynkö saavuttelemaan unelmaani? Kestääkö terveyteni edes nykyistä työtäni? Löydänkö sopivan tasapainon itseni hoitamisen ja töissä käymisen välillä? Kuinka kaikki tulee onnistumaan?
Toivuin noin viikossa kasvohermohalvauksesta ja käden toimimattomuudesta. Vähtellen vointini alkoi kohentua ja palata lähes normaaliksi. Ei kuitenkaan niin hyväksi, että olisin jaksanut työpäivien jälkeen käydä lenkillä tai tehdä lihaskuntotreeniä. Olin kuitenkin tyytyväinen sen hetkiseen vointiin. Kunhan vain selviydyn työpäivistä, niin kaikki on hyvin. Yhdessä työterveyslääkärin kanssa tulimme siihen päätökseen että hän kirjoittaa suosituksen työpaikalleni työtuntimäärän vähennyksestä, mikä tarkoitti käytännössä sitä että 100 prosentin sijasta teksin 85 prosenttia. Mikä oli mielestäni hyvä asia, sillä ehkä jaksaisin paremmin tekemällä pienempää prosentti määrää ja siten sairaspoissaolot vähentyisivät tulevaisuudessa.
Mutta miksi borrelioosini aktivoitui uudelleen? Huhtikuun aikana jouduin käsittelemään isoa stressin määrää. Uusi työpaikka ja uusien asioiden opettelu, pääsykokeisiin lukeminen, lääkelupa tenttiin valmistautuminen. Iso kuormitus ihmiselle joka ei ole pitkään aikaan joutunut käsittelemään näin paljon stressiä samaan aikaan. Stressin huipentuma oli se kun kadotin lompakkoni. Onneksi se episodi päättyi onnellisesti. Mutta veikkaan näiden asioiden herättäneen uinuvan borrelioosini takaisin henkiin. Stressi on nimittäin yksi todella iso ja paha asia borrelioosia sairastaville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti